Hei Sinä,

Tämä sivusto on muuttanut!
Tai siis, tässähän tämä vielä,
vaan pala palalta, olemme muuttamassa tänne:

www.almasipila.fi/blogi 

matkalla - vaalea kehys
Tätä myötä nainen tämän sivuston ja blogin takana,
minä,
tuon työni kokonaisena yhteen yhden ja saman katon alle.

Samasta osoitteesta löydät nyt viimeisemmät blogikirjoitukseni ja julkaisuni
kaiken järjetämistäni
vallankumouksista,
muodonmuutoksista ja luennoista,
yhdessä elämäni ehkä kuitenkin kaikista suurimman rakkauden:
musiikin, kanssa.

Blogiarkisto siirtyy tästä osoitteesta hitaasti uuteen kotiinsa, vaan vielä kesäkuun loppuun voit sukellella ja lueskella
kirjoituksiani rakastetusta kehosta ja ihanasta elämästä tällä sivustolla.

Menneiden tekstieni parhaimmistoa yhdessä lempeästi jykevien haasteiden kanssa
olen koonnut Kehorakkausradikaali- e -kirjaksi,
j
onka saat omaksesi, täysin ilmaiseksi, poikkeamalla yllä olevan linkin sivulla.

Samalla oletkin löytänyt tiesi uuteen internet-kotiini (jee!).

Toivottavasti näemme siellä,
pian.
Kun poikkeat, kerro toki mitä pidät – kuulen sinusta aina hurjan kiitollisena osoitteessa
alma(a)kokonaiseksi.fi.

Sinulle,
juuri nyt,
toivon hurjasti
pehmeyttä,
lempeyttä,
ja nautintoa.

Tästä sydämestä – sille.

Alma

Aiheessa Aiheeton | Kirjoita kommentti

Täydellisen kehon satumaa ja Kauneus joka on ihan toista laatua

Ylikontrolloitu kehollisuus on nyt kuuminta hottia.
Keho ei oikeastaan ole enää keho, se on ”projekti”.
Se on oma henkilökohtainen vuorenhuippumme,
jonka voimme kiivetä ”ylittämällä itsemme” kehollisen itsekontrollin tai suorittamisen myötä.
Pysymme kuusi viikkoa ”vain vettä, rahkaa ja anasta!”-dietillä
(jäin kiinni, tietoni hyperdieeteistä on tässä kohtaa rankasti vanhentunut…)
ja OLEMME SANKAREITA!

Emme ole.
Emme ihan oikeasti.
Sankareilla on kädet mudassa ihan toisella suunnalla.

Oma napamme, ihan kirjaimellisesti,
tuntuu kiinnostavan meitä enemmän kuin ehkä milloinkaan aiemmin.
Samaan aikaan elämme maailmassa, jossa tarve sille,
että nostaisimme katseemme omalta lautaseltamme katsomaan tätä maapallon kokonaisuutena
on kiistatta voimakkaampi kuin koskaan ennen.
Tässä meillä on jotain sellaista,
jota voidaan yhdellä sanalla kuvata
ristiriidaksi.

Tämä ristiriita on kestämätön,
välillä omasta mielestäni varsin tuskastuttava,
ja samalla,
kovin, kovin
ymmärrettävä.

Mikä onkaan sen helpottavampaa kuin voida kääntää huomionsa
elämän takuuvarmasta epävarmuudesta ja
maailman välillä loputtomaltakin tuntuvasta hädästä asiaan,
jota voimme kontrolloida,
tai ainakin pyrkiä kontrolloimaan
toistojen määrällä tai ruokavaa’alla mitatuilla hiilihydraattiannoksilla?
Mikä onkaan sen tyynnyttävämpää kun kääntää katseemme niin sisällämme kuin ulkupuolellamme
vellovasta sekasorrosta siihen hallittuun täydellisyyteen,
joka on löydettävissä juuri_oikein treenatusta pakaran kaaresta?
(Ei, en vain pääse irti tästä peppu-asiasta. En vaikka yritän.)

Naisena, joka on viettänyt kiitettävän määrän vuosistani elämänpaossa
täydellisen kehon tavoittelun satumaassa syömishäiriön ja tämän reunailmiöiden johdattamana,
voin ”asiantuntijan” elkein sanoa,  ettei vastaavaa hallittavuuden tunnetta ole löydettävissä kovin monen muun aktiviteetin parista.  
Ei ainakaan kovin monen sellaisen,
joka olisi yhteiskunnassamme yhtälailla hyväksytty, jopa ihailtu,
kuin kehollisuutemme väsymätön täydellistäminen.

Elämä, kun kas, 
niin pitkälti kun minä sitä tunnen,
ei ole kovin hallittavaa. 
Se on takuuvarmasti ainoastaan epävarmaa. 
Ja toisin kuin usein kuvittelemme,
meidän tehtävämme ihmisinä ei ole koittaa muuttaa elämää ennalta-arvattavaksi ja helposti kontrolloitavaksi.
Meidän tehtävämme on kohdata se, 
rohkeasti, 
rehellisesti
ja rakastavasti. 
Parhaamme mukaan. 
Hetki hetkeltä.
Aina uudestaan. 

En väitä,
enkä ehdota,
että fyysisestä hyvinvoinnistamme huolehtiminen olisi mitään muuta kuin äärimmäisen toivottava ja tärkeä asia.
Se, että voimme hyvin, että jaksamme,
että löydämme tiemme liikunnan kautta takaisin ihan koko kehoomme emmekä vain pelkästään kaulamme yläpuolella,
on ensisijaisen tärkeää siinä,
että voimme olla läsnä tässä elämässä niin vahvasti ja täydesti kuin mitä se meiltä olettaa.

Kysymys, joka jää kuitenkin usein kysymättä on se, 
onko liikunnan ja ruuan syynäämisen ja ylikontrolloinnin tavoitteena täydesti eletty elämä, 
vai täydellinen peilikuva?

Näistä ensimmäinen muuttaa mailmaa,
itsellemme,
kaikille ympärillämme,
paremmaksi.
Näistä jälkimmäinen on paitsi loputon juoksu maaliviivalle,
joka siirtyy aina vain kauemmas
(hän ken saavuttaa ensimmäisenä täydellisyyden, kertokoon minulle hetimiten)
myös valtava määrä ainutkertaista elinaikaa ja -energiaa käytettynä mahdollisimman eroteltuihin vatsalihaksiin.

Juuri nyt tämä maailma tarvitsee aika montaa asiaa loputtomasti enemmän
kuin ulkoisesti ”täydelliseksi” muokattuja kehoja.

Pidetään hurjan hyvää, hellää huolta kehoistamme.
Ravitaan niitä rakkaudella ja liikutetaan lempeydellä ja kuunnellaan kunnioituksella.
Vaan ennen kuin aloitamme sen uuden elämän täyttävän projektin,
jonka myötä voimme vihdoin muokata kehomme täydelliseksi, täydellisemmäksi kuin ikinä!
ehdotan,
pehmeästi,
että pohtisimme ensin,
voisimmeko edes osan tuosta energiasta käyttää muuttamaan maailmaa,
ikiomaamme,
läheistemme,
yhteisömme,
ja ihan tämän koko valtavalla ihmissydänten ja muun elävän kokonaisuuden
hiukan paremmaksi.

Mitä jos kääntäisimme katseemme lautasiltamme toisiimme,
kuntosalin peilistä ympäristöömme
ja pyrkisimme ilmaisemaan itseämme lihastemme koon ja muodon sijasta sillä hyvällä,
mitä jätämme jälkeemme?

Tämän myötä näkisimme kaduilla paljon vähemmän treenattua ja puunattua täydellisyyttä,
aika varmasti.

Vaan sitäkin enemmän,
epätäydellistä,

inhimillistä,
ja sydäntä syvältä vahvaksi tekevää

Kauneutta.

 Butterflies-modified - resize

—-

Tahtoisitko saada lisäannoksen lempeyttä, vapautta ja rohkeutta suoraan sähköpostiisi?

Liity Lempeyskirjeen tilaajaksi,
ja saat kerran, kaksi kuukaudessa sähköpostiisi voima-annoksen lempeyttä, sydämestä sydämelle.
Tulevan viikon aikana lähetän sinulle myös ilmaisen
Kehorakkausradikaali-manuaalin,
joka on lempeän voimakas ponnistuslauta yhä kunnioittavampaan, kuuntelevampaan
ja ennen kaikkea, rakastavampaan suhteeseen tämän elinikäisen kumppanimme,
oman ainutkertaisen kehomme kanssa.

uutiskirje250 Liity sähköpostilistalleni tästä

 

Aiheessa Aiheeton | Kirjoita kommentti

Joitakin toisinajatuksia laihduttamisesta

Tänään, 6.5.2015 vietetään kansainvälistä
Älä laihduta -päivää.
Tämän kunniaksi nostan esiin aiemmin julkaisemani lempeän anti-laidutus-manifestin: 

”Joitakin toisinajatuksia laihduttamisesta”. 

Puhuessani laihdutushulluudesta,
läskipuhekapinasta sekä siitä, miten omalla kohdallani olen syvästi kiitollinen siitä,
että olen pystynyt päästämään irti halustani laihduttaa,
saattaa syntyä sellainen kuva,
että olisin lähtökohtaisesti,
aina ja absoluuttisesti,
laihduttamista vastaan.

Eikä asia toki ole aivan näin mustavalkoinen.
Toki tuota sanaa itsessään inhoan,
ja vältän kaikessa latautuneessaan ja häpeälastissaan viimeiseen asti käyttämästä.
Mutta en voi, enkä tahdo millään kiistää sitä,
että painon pudottaminen,
aivan yhtä lailla kuin painomme tietoinen nostaminen,
saattaa hyvin olla asia,
joka joissain tapauksissa tukee kehon tervehtymistä ja tasapainon löytämistä.
Yksi niistä tavoista, joilla ilmenee se hyvä olo,
joka seuraa kehomme yhä syvemmästä kuuntelemisesta ja  yhä rakastavammasta kohtelemisesta
voi ehdottamasti olla myös muutos painossamme.

Mutta elämänhallinnan taikapilleri,
onnellisuuden luvattu maa,
tai, kaikista vääristyneimpänä,
rakastettavuutemme, kauneutemme ja hyväksyttävyytemme edellytys,
näitä laihduttaminen ei,
koskaan
ole.

Ja siihen mihin minä en usko juuri enkä kovinkaan,
on laihdutuskuureihin.
Pikaisena tapana päästä irti terveyttä akuutisti rasittavista liikakiloista,
ehkä.
Mutta tapana löytää pysyvästi,
kestävästi
hyvä, tasapainoinen, vahva ja elivoimainen olo,
niin kehossa kuin mielessä,
ja näiden kahden välillä.
En kyllä.
En.

Minä nimittäin uskon tähän: 
Tähän kehoon voi luottaa. 
Sen nälkiin, sen kaipauksiin, sen viesteihin, voi luottaa. 

Valitettavan usein laihdutuskuurit perustuvat kuitenkin juurikin tämän luotettavuuden kieltämiseen:
“Älä luota siihen, milloin koet itsesi nälkäiseksi. Katso kellosta milloin saat syödä.”
“Älä missään, niin missään nimessä luota siihen,
millaista ruokaa sinun tekee mieli. Katso listasta mitä saat syödä”
“Älä missään nimessä, pysähdy kuuntelemaan kehoasi, sen toiveita, sen tarpeita.
Ota se kuriin ja alista tämän x viikon tehokurikuurin avulla.
Pakota, kiellä, hallitse.
Kyllä sen ääni sillä lailla nitistetään”.

Tällä tavoin toteutuvalla laihdutuskuurilla on vaara muutaman kilon lisäksi viedä meiltä jotain paljon, paljon merkityksellisempää:
Yhteyden, luottamuksen omaan kehoomme.

Uskon täydesti siihen, että on olemassa myös toinen tapa.
Se, jossa, mikäli uskallamme, todella,
luottaa tähän kehoon ja  otamme ajan,
annamme huomion,
ja opettelemme kuuntelemaan sitä,
mille kehomme on nälkäinen, mitä se tarvitsee, juuri nyt,
ja etenemme tutkien, kokeillen, ja kuunnellen, kuunnellen ja kuunnellen,
tämä keho johdattaa luontaisesti meidät valintoihin,
jotka tukevat omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme. 

Kokonaisvaltaista hyvinvointia, jonka yhtenä merkityksellisenä,
vaikkei ainoana tai merkityksellisimpänä osana on tasapainon löytäminen painossa,
jossa tämä, ainutkertainen keho voi hyvin ja loistavasti.

Kehovallankumouksessa ei ole kyse painonpudottamisesta tai laihduttamisesta,
eivätkä nämä ole sen ensi, tois-tai edes viidennentoistasijaisia tavoitteita.
Noita tavoitteita ovat ennemmin hyvä olo,
nautinto, ja se,
että sinä voit löytää tavan kuunnella, 
luottaa,
rakastua 
siihen kehoon, 
joka on sinun,
ikiomasi, 
elämäsi loppuun asti. 

Mutta mitä tulee painon muutoksiin,
silloin kun ne todella ovat terveydelle ja hyvinvoinnille tarpeellista ja voimistavia,
en tiedä mitään vahvempaa ihmelääkettä taikka -”kuuria” pysyvien, kestävien, lempeiden ja pakottomien muutosten aikaansaamiseksi,
kuin kehomme kuunteleminen, tähän luottaminen ja tämän rakastaminen.

—-

Tahtoisitko saada lisäannoksen lempeyttä, vapautta ja rohkeutta suoraan sähköpostiisi? 

Liity Lempeyskirjeen tilaajaksi,
ja saat kerran, kaksi kuukaudessa sähköpostiisi voima-annoksen lempeyttä, sydämestä sydämelle. 
Tulevan viikon aikana lähetän sinulle myös ilmaisen
Kehorakkausradikaali-manuaalin, 
joka on lempeän voimakas ponnistuslauta yhä kunnioittavampaan, kuuntelevampaan 
ja ennen kaikkea, rakastavampaan suhteeseen tämän elinikäisen kumppanimme, 
oman ainutkertaisen kehomme kanssa.

uutiskirje250 Liity sähköpostilistalleni tästä

 

Aiheessa Itsen hyväksynnästä, Kehon kohtelusta, Kehovallankumous | Kirjoita kommentti